Demokratiapuhe kaupunginvaltuustossa 10.12.2018

Demokratian merkitys kirkastuu usein silloin, kun on toiminut luottamushenkilönä.

Olemmeko antaneet kansanvallan liukua kohti harvainvaltaan?

Sitä on syytä kysyä, kun hienoilla termeillä sanotaan, että ”delegoidaan valtaa ja päätöksiä”  – useimmiten se tarkoittaa konkreettisesti joko virkamiehille tai kaupunginhallitukselle.

On rehellisesti kysyttävä,  toteutuuko silloin se ikävä fraasi, jota kuulee,  ”kaupunginvaltuustosta on tullut vain kumileimasin”.

Sitä sopii miettiä juuri nyt tämän hallintosäännön äärellä ja tämä valtuusto ja lautakunnat ovat työskennelleet 1,5 vuotta ja jokainen on voinut omakohtaisesti miettiä, tyydyttääkö tämä  käsitystä demokratiasta ja kansanvallasta – olemme puhuneet siitä tällä useamman kerran eli jos on kuunnellut täällä keskusteluja, ei asia ole uusi.

Toisille valtuutetuista todennäköisesti riittää, että istuu valtuustossa, toimii ryhmäkurin mukaisesti ja äänestää niin kuin on omassa ryhmässä sovittu.

Mutta onko silloin toiminut kuten kunnallisvaalien aikaan lupasi kaupunkilaisille, äänestäjilleen – ajaen tiettyjä asioita valtuustossa? Sitä minä en tiedä, jokainen meistä miettiköön ja tutkiskelkoon sitä sydämessään kuten Maria jouluevankeliumissa.

Nämä kaupunginhallituksessa esittämäni muutosesitykset nousevat tämän valtuustokauden aikana kokemuksista sekä valtuustossa että lautakunnissa. Ja kuten sanoin, osasta niistä olemme keskustelleet täällä valtuustossakin aikaisemmin ja viitanneet siinä yhteydessä tähän hallintosäännön uudistamiseen ja siiloin on sanottu:” palataan sitten asiaan.”

Kyse näissä esityksissä on laajasta demokratiasta.

Lautakuntien merkitys on suuri asioiden valmisteluprosessissa ja lautakuntien arvo korostuu, kun niitä on nyt vähemmän kuin aikaisemmin. Siksi on syytä pohtia niiden asemaa oman toimialan johtajan valintaprosessissa.

Nyt käytäntönä on se, ettei lautakunta osallistu millään tavalla tähän valintaprosessiin. Lautakunnalle ilmoitetaan valinnan jälkeen sen henkilön nimi, joka on valittu toimialajohtajaksi.

Esitän, niiden keskustelujen perusteella, jota olemme käyneet ryhmässämme sekä muiden lautakuntatyöskentelyn kokemusten perusteella muutosta nykyiseen käytäntöön.

Sivulle 27 asiakohtaan 15.2. ”Sijaisen määrääminen” ja s.64 ”Palvelussuhteeseen ottaminen ” asiakohtaan 35.1. ”Henkilöstövalinnat”. – Esitän ne tarkasti sitten asiakirjan käsittelyn yhteydessä.

Molempiin esitän, että LAUTAKUNTAA KUULLAAN valintaprosessin aikana myös silloin, kun on kyse pidempiaikaisesta sijaisuudesta.

EN siis esittänyt kh:ssa enkä nyt, että ltk päättäisi tai veisi päätösvaltaa kh:lta,  kj:lta tai akj:lta VAAN esitän kuulemista.

Se, miten se tapahtuu, miten toimitaan on sitten prosessin suunnittelun paikka. Kyse on nyt siis poliittisesta tahdonilmaisusta ja käytännön ratkaisut kyllä löydetään, jos tahtoa on.

Mielestäni on sekä hyvä ja hyödyllistä, että loppusuoralla olevat hakijat kuulevat ja näkevät millainen lautakunta on siinä toimielimessä, jonka esittelijänä hän tulee toimimaan. On myös ltk:n jäsenille hyvä nähdä millaisia ajatuksia,  visioita ja strategisia näkemyksiä hakijoilla on. Kuulemistilaisuus antaa myös käsityksen hakijoiden kommunikontikyvystä, vastaanottamisen ja kuuntelemisen taidoista, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä.

Eli kuuleminen on myös sitouttamista, tutustumista, visioimista – se on vuorovaikutusta.

Mikä vaara tällaisessa mallissa piilee? En ymmärrä, koska kyse EI OLE SIITÄ, että ltk VALITSISI oman esittelijänsä.

Kaupunkimme strategiassa yhtenä on tavoitteena

HYVINVOINTIA EDISTÄVÄ KAUPUNKI, JOSSA ON AKTIIVISET  KANSALAISET.

Hallintosäännössä on nyt kirjattu kaupunkilaisten aloitteiden käsittelylle tarkat hallinnolliset rajaukset, siis kuka saa tietoonsa tehdyt aloitteet ja kuka niitä käsittelee.

On syytä kysyä, miksi hallintosäännössä on rajattu, että valtuustoon tulee vain sen päätäntävaltaan kuuluvia aloitteet?

Meille ei tänne tule ei edes tiedoksi tule kaikki aloitteet, jotka on kaupunkilaisten tekemiä.

Havahduin tähän rajaukseen, kun sain yhdeltä kaupunkilaiselta sähköpostia keväällä, jossa hän ihmetteli, ettei hänelle ole tullut mitään tietoa aloitteesta, jonka hän oli tehnyt joulukuussa 2016 ”Asemantaan-Sairion alueen asemakaavan ajantasaistamisesta”.

Me valtuustossa emme tienneet mitään tällaisesta aloitteesta, emme tienneet, että se oli jäänyt jonkun virkamiehen ”laatikkoon/ mappiööhön”. Vasta, kun aloitteen tekijät alkoivat kyselemään, missä se vastaus viipyy, mitä on tapahtunut?

Nyt on tilanne tämän hallintosäännön vuoksi siis se, ettäs me emme tiedä, mitä ja kuinka monta kaupunkilaisten aloitetta on jossain virkamiehen koneella/laatikossa. Me emme tiedä, mitkä asiat kiinnostavat kaupunkilaisia niin paljon, että tekevät aloitteen. Me emme tiedä saavatko he vastauksen ajoissa. Me emme tiedä millaisen vastauksen he saavat.

Mielestäni on aihetta kysyä, olemmeko me tosissaan ja aidosti tuon strategiaan kirjatun ”aktiiviset kansalaiset” – tavoitteen takana?

Tätä aloite-asiaa, koskevat muutosesitykseni ovat s.91 kohdat 141.1. ja 141.2 .Ne tarkoittavat siis sitä, että meille tulisi valtuustoon tiedoksi kaikki kaupunkilaisten tekemät aloitteet.

Tunnen, että me olemme menettäneet jotain arvokasta uudistavasta demokratiasta Hml:ssa. Kun vertaan tätä hetkeä siihen kaupunkilaisia aktivoivaan demokratia-asenteeseen, joka syntyi, kun 90-luvun puolivälissä akj:ksi tuli Elina Lehto, jolla oli kunnianhimoisia , uudistavia visioita vuorovaikutuksesta asukkaiden ja kaupungin välillä, niin minusta tuntuu, että se kaikki on hiipunut ja olemme ottaneet jopa taka-askelia. Olimme silloin edelläkävijöitä ja meidät palkittiin Berttelsmann-säätiön palkinnolla.

Nyt on syytä kysyä, millaista on aktiivisen kansalaisen toiminta Hml:ssa 2018? Millaista on kansanvallan kasvattaminen Hml:ssa? Kun kamppailemme laskevien äänestysprosenttien kanssa, niin luulisi meillä kaikilla olevan ensiarvoista, että voimme vakuuttaa ja toimia sen eteen, että äänestäjät tajuavat ja huomaavat, että äänestämällä vaikutetaan!

Niin ei ole käynyt, vaan delegoinnin myötä valtaa on siirretty yhä pienemmälle porukalle, kh:lle.

Kh:n jäsenet voivat toki olla tyytyväisiä ja ajatella, että tämä on juuri sitä mitä toivon ja haluan. Joudun pienemmälle porukalle selittämään ja perustelemaan asioita ja kokoukset ovat sujettuja. Kaikki tämä on yksilökohtaisesti kh:n jäsenen kannalta ymmärrettävää ja inhimillistä. Mutta onko se laajaa demokratiaa? Mitä vaikeampi asia, sitä tärkeämpää on nostaa se laajan demokratian piiriin ja siksi PALVELUVERKKO kuuluu valtuuston päätettäväksi.

Jokaisella meistä on kokemusta siitä, mikä kaupunkilaisia puhuttaa eniten – ainakin tänä vuonna ja vaalien aikaan minulle on eniten yhteydenottoja tullut päiväkotien – ja koulujen palveluverkosta.

Onko viisasta, että siitä päättää kh? Meidän ryhmämme ja kh:n demarien ryhmän mielestä ei ole vaan kannatamme, että kaupunginvaltuusto päättää palveluverkosta.

Muutosesitys on siis se, että s10 , kohdasta 3.2. Kh:n tehtävistä poistetaan kohta 6 ”Päättää palveluverkosta lautakunnan esityksen pohjalta lukuunottamatta tilapäisiä muutoksia”

Toki tiedän, että kun palveluverkko päätökset tuotaisiin valtuustoon, niin silloin myös pienet palveluverkkoasiat tulisi tänne. No mikä ongelma siinä on –  ei puhuta pienistä palveluverkkoasioista  vaan keskitytään tärkeimpiin ja jos joku harhautuu pieneen asiaan, niin puheajan lyhentäminen hoitaa asian.

On esitetty aiheellinen huoli siitä, että jos  palveluverkko tuodaan valtuuston päätettäväksi, niin sitten ei saada tehtyä päätöksiä.

Mikä on sellaisen näkemyksen taustalla? Sekö, ettei perusteet palveluverkon muutoksille kestä laajaa keskustelua valtuustossa?  Demokratian, kansanvallan  näkökulmasta on parempi, että on isompi porukka päättämässä, siis valtuusto. Se edustaa kuitenkin aina laajemmin koko kaupunkia ja äänestäjien demokraattista toimintaa, vaalien tulosta.

Minusta on ymmärrettävää, että kaupunginhallituksen jäsenet eivät halua vähentää omaa valtaansa vaan pitävät kiinni saavutetusta edusta. MUTTA ovatko täällä istuvat valtuutetut samaa mieltä. Se on tänään mielenkiintoista nähdä. Kannatetaanko siis laajaa vai suppeaa demokratiaa, siitä on kyse!

Mielestäni kansanvalta on kaventunut kaupunginhallituksen vallaksi, 11 jäsenen ja johtavien virkamiesten vallaksi. Myönnän, että olin sitä itsekin jossain määrin kannattamassa mutta nyt , kun sen seurausvaikutukset tulevat konkreettisiksi, myönnän, että menimme liian pitkälle. Palveluverkkopäätöstä vihreät ovat kyllä aina pitäneet niin merkittävänä, että se kuuluu valtuustolle.

Nyt meillä on mahdollisuus korjata tehtyjä virheitä ja ottaa uusia askelia, kun päätämme hallintomallista.

Jokainen tässä salissa voi nyt punnita sitä slognia ”valtuusto toimii vain kumileimasimena”, onko se totta vai ei, halutaanko laajaa demokratiaa vai ei.